Ja pienen hetken ajan kylvemme kirkkaassa valossa…

Heipähei~ 

En muista mistä, mutta jostain tuo otsikko on, ei siis omasta päästäni. … Tarkistin. XD Kyokon viimeisen luvun nimi, jos jättää tuon ”ja”-sanan pois. <3 Se pulpahti mieleeni, kun ajattelin tätä päivää. Tänään oli kiva päivä, vaikka olinkin turhan sovinistinen ja pervo filosofian tunnilla. X’D Tanssiharkat oli kivat (tangoa!). ^_^

Ja koin suorastaan lumoavan hetken bussimatkalla kotiin. Se taivas! En muista nähneeni sellaista aiemmin. Taivas näytti yhdestä kohtaa vaaleanpunaiselta, pilvet valkoisilta, kuin jossain fantasiaroolipelissä. Ja se kuu! Täysikuu paistoi yhä ja loi pitkän kuvansa järvenselkään… Joksikin aikaa värit katosivat, mutta kun katsoin länteen… Aurinko oli jo kadonnut näkyvistä, mutta oli jättänyt upean, ruusunpunaisen ja oranssin iltaruskon jälkeensä. Olin Haapamäelle asti hämmästynyt, ihmeissäni luonnon kauneudesta. En kuunnellut edes musiikkia sinä aikana, olin vain yhtä hetken ja maailman kanssa. Kaikki näytti niin kauniilta, kuin olisin katsonut maailmaa joidenkin erikoisten lasien läpi… Olin todella vaikuttunut. Melkein laitoin viestin Atelle, mutta sitten päätin jättää laittamatta, en halunnut rikkoa sitä hetkeä ottamalla yhteyttä kehenkään. Oli oltava vain minä ja taivas. Se hetki, sen taianomaisuus kuitenkin haihui yhtä äkkiä kuin se oli tullutkin. Sen jälkeen pistin laput korvilleni ja aloin kuunnella musiikkia. En halunnut tehdä sitä aiemmin, sekin olisi voinut rikkoa upean hetkeni. Nytkin kuvasin sen huonosti, se oli oikeasti jotain niin sanoinkuvaamatonta… Halusin kuitenkin jakaa sen teidän kanssanne. <3

Se hetki jotenkin lisäsi uskoani siihen, että Jumala on olemassa. Hassua, että olen meidän porukasta kaiketi ainut, joka uskoo (nimenomaan kristinuskon Jumalaan)… Maailmassa on pahaa, mutta maailma on silti paikoin (ja myös ajoittain, kuten yllä tuli huomattua) niin kaunis… <3 Elämäni on varmasti helpompaa ja lähtökohdiltaan parempaa kuin monilla, monilla muilla, ja olen siitä älyttömän kiitollinen. Olen onnellinen.

Uskonnollisuudet sikseen. Köh. Olen myös huomannut, että elämälleni alkaa piirtyä suunta, joka on yllättävän selkeä. Elämä, joka näyttää olevan tässä ja siintävän edessäni, näyttää turvalliselta, muttei tylsältä, joskin selkeältä. Ja se on täynnä rakkautta. <3 Eihän sitä voi tietenkään vielä sanoa, on mentävä päivä kerrallaan. Mahtavalta se kuitenkin vaikuttaa. <3

~Teru-chan teh ”Olen täällä sinun vuoksesi”

Mainokset

Joskus tuuli on heikko, joskus voimakas. Mutta se ei koskaan lopu.

Syysloma. Vuosi sitten. Olin koukussa ropettamiseen ja olin _hieman_ hörhö sen vuoksi. Menin yhdelle kaverilleni Sahalahteen (sillä oli synttärit), ropetimme sitten toisena iltana, olin siellä kaksi yötä. Kaverillani oli silloin poikaystävä (on sillä nytkin, muttei se sama), ja se halusi välttämättä nähdä sitä aina välillä. Kolmantena pyöränä olo ei ollut todellakaan kivaa. Mutta ei se niin kamalaa ollut, saatoin aina katsoa poispäin niistä. Kävimme toisena päivänä Tampereella kaverini ja parin muun kaverin kanssa. Siellä oli hauskaa ^_^ 

Syysloma. Nyt. En ole enää koukussa ropeen. Minulla on poikaystävä. Olen viettänyt sen kanssa loman alkupuolen, huomenna menen hoitamaan yhtä projektia parin hieman lähempänä asuvan kaverin kanssa. : D Loppuloman vietän poikaystäväni kanssa, ellei mitään dramaattista tapahdu.

Mitä tästä opimme? Elämäntilanteeni on muuttunut merkittävästi, kyllä. Olen itse muuttunut jossain määrin, kyllä. Olenko kasvanut ihmisenä? En enää elä haavemaailmassa, en rakenna kiintymystä harhakuviin… Toisaalta en ehkä enää ymmärrä entistä itseäni, samalla olen unohtanut, miltä kavereistani, jotka joutuvat olemaan läsnä, kun kuhertelen, tuntuu. En minä edelleenkään viihtyisi kolmantena pyöränä, mutten taida ymmärtää, miltä kaveriporukastani tuntuu. Ei se varmaankaan ole kivaa. Anteeksi. En vain aina pysty hillitsemään itseäni. Mutten tarkoita pahaa, en ole unohtanut, että olette olemassa. Pidän teistä yhä, haluan viettää aikaa kanssanne (vaikkei teistä välttämättä tunnukaan siltä). <3 Vaikka seurustelenkin, se ei tarkoita, että haluaisin heittää ystäväni menemään. ^_^

Olen muuten löytänyt Kyokonkin uudestaan (Jeannen lisäksi). <3 Tanemuran sarjat ovat niin söpöjä <3 Jostain syystä en ole vieläkään oikein lämmennyt Full Moonille… Ehkä sitten joskus.

Pitäisi pestä hiukset ja pakata. Jos sitä vain jaksaisi. X’D


You Are Hot Chocolate




You are a total kid at heart. For you, autumn is only a warm up to winter fun – sledding, ice skating, and snowman building.
You really get into the spirit of the colder months. You’re the first to pull out your favorite scarf and plan your Christmas presents.
In fact, you tend to get so hyper about fall and winter that you wear yourself out!
And there’s nothing like a perfectly made cup of hot chocolate on a cold night to help you recharge.

You Are Basil




You are a mild mannered person. People feel naturally calm around you.
You are warm hearted and loving. You have a close knit circle of friends and family.
 

You have the courage to be who you are in life, even if others disagree. You’re proud of your uniqueness.
You are good at caring for and healing others. You are naturally soothing.

Blogthings: 100’s of Fun, Free Quizzes and 3 Stupid Ones 


You Are ”Beat It”




You are tough and street smart. You won’t let anyone try to push you around, and you’re prepared to defend what’s yours.
You’ve worked hard for what you have, and you have no tolerance for those who are jealous of your success.
You are fearless… you’ve had to be in order to survive in life. You understand power well.
While you try to do the right thing in life, you know the world doesn’t work that way. It’s all about who has the most strength.

You Are Amy Lee!


Gothy, expressive, woman-in-pain
Who looks damn good in a corset
”When you cried I’d wipe away all of your tears
When you’d scream I’d fight away all of your fears”
~Teru-chan teh kirottu rakastaja (sori, oli pakko, luin tänään Jeannea XD)