Mother will… stay mum

Aamulla herätessä olo oli kuin Hohenheimilla yllä olevassa kuvassa. Eri syistä, obviously, mutta itketti silti. Kaiken järjen mukaan perheen pitäisi olla se, jolta saa tukea haasteiden edessä…

Olen saanut kuulla äidiltä kerta toisensa jälkeen, ettei minun pitäisi lähteä ehdolle kuntavaaleihin. Nyt kun ”vahinko” on päässyt tapahtumaan ja ehdokasasettelu on ohi, en voi enää perääntyä, vaikka haluaisinkin. Tiedän, että hän tarkoittaa pelkkää hyvää, ja haluaa, että saisin graduni ajoissa valmiiksi. Politiikka haukkaa ajastani ison palan, muttei läheskään niin ison, kuin monilla muilla joita tunnen.

Haluan vain tehdä osuuteni. Asiat eivät muutu, jos vain katsoo sivusta.

Jos nyt rustaan muutaman blogimerkinnän enemmän, julkaisen FB:ssä pari-kolme kertaa, kirjoitan maksimissaan kahdesti lehteen ja seison yhteensä muutaman tunnin torilla ja teltalla, niin tuskin se on gradulleni turmioksi. Voisin käyttää sen ajan ns. paljon huonomminkin…

Kamalinta tässä on eilisestä iltapäivästä jatkunut hiljaisuus. Täytyy yrittää sopia jotenkin, vaikka hankalalta tuntuu.

Mainokset

Some say that knowledge is something that you never have

Ristus notta aharistaa. Tai, no, oikeastihan se taitaa olla että ”mikä ristus on ku ei aharista.”

Enivei. Tuntuu varsin jokapäiväiseltä tämä Sat in Your Lapin meininki, että tahtoisin vain jo valmistua, mutta samalla gradun eteen en jaksaisi tehdä yhtikäs mitään. Muutin siis blogini ulkoasua ja otsikoita vastaamaan ko. kappaletta. Pitäisi vain istua alas, päättäväisesti, ja pysyä penkissä niin kauan, että

a. gradun projektityötunneiksi tarkoitetut SPSS-koodaukset tulisivat valmiiksi

b. löytyisi tarpeeksi tutkimuskirjallisuutta johdantoa varten, ts. johdanto tulisi valmiiksi

c. gradua olisi tehtynä sen verran säädyllinen määrä, ettei tarvitsisi hävetä jokaisessa seminaarissa saamattomuuttaan

d. kuntavaalihommelit olisivat edes suurin piirtein selvillä (SOS!).

Täytyy vielä väsätä pari tapauskuvausta. Huomenna olisi sitten luennon, somekampanjan pohdinnan ja pisteytysten jälkeen luvassa poikkarit –  ekaa kertaa sitten vanhan Bran poikkareiden… Toisaalta en ole menossa ensi viikolla sitseille niin pitäähän sitä nyt vähän käydä Escissä pyörähtämässä – vaikka haalareista repsottaa tässä vaiheessa koulutusta yksi jos toinenkin merkki. Kyllä lähtee! :’D

A little party never killed nobody

till-i-walk-in
Jätän tämän vain tähän.

Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin, gradun aihe on selvä (nuorten seurustelun vaikutus koulumenestykseen ja -motivaatioon ja miten puberteetti vaikuttaa seurustelun alkuun), opiskelijapolitiikkaakin on ja minut valittiin JyväSpeksin tapahtumavastaavaksi tälle vuodelle. Tuo kuva sopii kyllä muutenkin tähän syksyyn, kun muutamat bileet on tullut jo kahlattua ja lisää tulee. Jos gradu valmistuu täss vuoden sisään ja saan hyvän arvosanan niin ei voi valittaa :–D

Tajusin muuten juuri, etten ole tässä(kään) blogissa puhua pukahtanut juuri lainkaan politiikasta. Viikonloppuna oli seminaari Stadissa, ja raksu oli siellä myös! ♥ No, ei hänestä KOLlin jäsentä tullut, mutta kuulemma viihtyi työllisyyteen pureutuvassa semmassa. Ja liittokokouskin on tänä syksynä Jykylässä, ja aion olla ehdolla siellä ;3 Ja ilmeisesti olen myös mukana kuntavaaleissa. Noh, nämä on näitä, ja pitäisi varmaan perustaa politiikkablogi Uuteen Suomeen tai jotain…

Ai niin, kämppikset ovat menneet taas vaihtoon, tällä hetkellä heitä on vain yksi ja lokakuussa tulee toinen. Toivottavasti tämä uusi on yhtä mukava kuin tämä elokuussa tänne muuttanut ^_^ Jatkan varmaan hommia tästä, pitäisi saada tutkimussuunnitelman seuraava luonnos valmiiksi torstaihin mennessä ja yksi toinen kurssihomma viimeistään perjantaina. Adieu!