Aggressively, we all defend the role we play

Vaihdoin blogin nimen takaisin Dream Carnivaliksi. Otsake ja tausta menivät myös vaihtoon. Kutsun sitä kevätsiivoukseksi (joka ei olisi pahasta muutenkaan…).

Regrettably time’s come to send you on your way

Vaikka tämä on minun blogini, en aio enää kirjoittaa satunnaisia otsikon mittaisia angstimerkintöjä, ainakaan yhtä paljoa kuin viimeiset viisi kuukautta. Joillekin asioille on nyt sanottava hyvästi, joillekin vain näkemiin. Luopuminen tuntuu vaikealta, mutta se on pakko kestää.

We’ve seen it all; bonfires of trust, flash floods of pain

Jos olisin piittaamaton (tai ainakin enemmän kuin olen jo nyt), sanoisin kaikelle hyvästi. En kuitenkaan aio tai, pikemminkin, halua tehdä niin. Ystävyyden merkityksen huomaa joskus myöhään. Toivon, että vielä ei ole liian myöhäistä, vaikka menneeseen ei yksinkertaisesti voi enää palata. Kaikkea ei kuulu säilyttää, mutta haluaisin säilyttää teidät. Edes jotenkin.

It doesn’t really matter don’t you worry it’ll all work out
No it doesn’t even matter don’t you worry what it’s all about

Kirjoitan liian vähän. Tämä teksti ei kuulosta minulta, vaan satunnaiselta snobihkolta abiturientilta, jolla on jäänyt esseevaihde päälle. Hetkinen… Ei, kirjoitan liian vähän, siitä se vain johtuu. XD Olen myös oppinut turhan lakoniseksi (erään nimeltämainitsemattoman henkilön vaikutuksesta, selvästi) – ilmaisen itseäni paremmin puhumalla kuin kirjoittamalla. Minusta on helpompi keskustella kasvotusten, kun voi nähdä toisen eleet ja reaktiot reaaliajassa. En toisaalta osaa aina tulkita muita, mutta enköhän minä opi.

We hope you enjoyed your stay
It’s good to have you with us, even if it’s just for the day

Rehellisesti sanottuna olen ollut ”kuollut” viimeisen vuoden – niin nettielämässä kuin henkisestikin. Sisäinen kipinäni on pysynyt elossa, mutta se on ollut himmeä jo pitkään. Himmeimmillään se oli tosin heinä-elokuussa, ei marraskuun lopulla. Tai, no, oli se silloinkin, mutta eri tavalla: elämänjanoa on ollut sitten elokuun aina, mutta… Ehkä on totta, että vain särkynyt voi tulla ehjäksi. Haluan selvitä, niin itseni kuin muidenkin vuoksi. ”Toisen kanssa voi olla vain, jos osaa seistä omilla jaloillaan…” Se pätee ilmeisesti kaikissa ihmissuhteissa.

We hope you enjoyed your stay
Outside the sun is shining, seems like heaven ain’t far away

Tämä kappale on soinut päässäni melkein koko päivän. Tuntuu, että lyriikoiden lisääminen teki koko merkinnästä selkeämmän. Tai sitten ei. X’D

It’s good to have you with us
Even if it’s just for the day

Yritän parhaani, niin kuluneelta kuin se kuulostaakin. This isn’t the end. ♥

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s